Tekoäly on noussut merkittäväksi osaksi monien yritysten toimintaa ja päivittäistä elämää. Sen avulla voidaan automatisoida tehtäviä, analysoida suuria tietomääriä ja luoda jopa uutta sisältöä. Tämän kehityksen rinnalla herää kuitenkin tärkeitä juridisia kysymyksiä, erityisesti tekijänoikeuksien näkökulmasta.
Olemme kouluttaneet yrityksiä tekoälyn vastuullisesta hyödyntämisestä sekä olleet aktiivisesti mukana alan keskusteluissa, kuten Digimarkkinointitoimisto Kuulun podcastissa, jossa käsittelimme tekoälyn ja luovan työn yhteyttä. Tekoälyä ja tekijänoikeuksia koskevissa koulutuksissa olemme jakaneet konkreettisia työkaluja ja vinkkejä, joiden avulla yritykset voivat hyödyntää tekoälyä markkinoinnissaan huomioiden siihen liittyvät tekijänoikeusriskit.
Tässä blogitekstissä avaamme tärkeimpiä näkökulmat, jotka jokaisen yrityksen kannattaa huomioida, kun tekoälyä käytetään osana liiketoimintaa ja markkinointia.
Mitä tekoäly tuottaa ja kuka omistaa lopputuloksen?
Yksi suurimmista kysymyksistä tekoälyä hyödyntäessä on, kuka omistaa tekoälyn tuottamat sisällöt. Jotta luotu teos voi saada tekijänoikeussuojan, tulee sen ylittää teoskynnys. Teoskynnyksen mukaan teoksen on oltava henkisen luomistyön tuote, joka on itsenäinen ja omaperäinen. Tekijänoikeuslain mukaan ainoastaan teoksen luonut luonnollinen henkilö voi saada tekijänoikeuden teokseen. Tämä tarkoittaa, että pelkästään tekoälyn tuottamat sisällöt eivät automaattisesti kuulu tekijänoikeuksien piiriin, ellei niihin liity ihmisen luovaa panosta. Tekoälylle itsessään ei myöskään synny oikeutta tuotettuihin teoksiin. Tekijänoikeuden puuttuminen tarkoittaa sitä, ettei tekijä saa teoksen muokkaamiseen tai käyttöön yksinoikeutta.
Yritysten on tärkeää huolehtia tekoälyn tuottamien sisältöjen käyttö- ja omistusoikeuksien perusteellisesta selvittämisestä. Tämä koskee niin markkinointimateriaaleja, raportteja kuin ohjelmistokoodiakin – kaikkea, mitä tekoälyn avulla voidaan luoda. Vaikka tekoälyn tuottamat sisällöt eivät yleensä nauti tekijänoikeussuojaa, se ei estä yritystä hyödyntämästä niitä omassa toiminnassaan. Tekijänoikeussuojan puuttuminen luo kuitenkin merkittävän riskin: kuka tahansa voi vapaasti käyttää samaa sisältöä, mikä voi haitata yrityksen kilpailukykyä ja ainutlaatuisuutta markkinoilla.
Erityisen tärkeäksi edellä esitetty ongelma nousee, jos yrityksen liiketoimintamalli perustuu tekoälyllä tuotettujen sisältöjen myymiseen. Tällöin yrityksen on varmistettava, että se ymmärtää tarkasti sekä omat oikeutensa että oikeudet, jotka se voi luovuttaa eteenpäin. Jos yritys ei omista täysiä oikeuksia tuottamaansa sisältöön, se ei voi myöskään siirtää ostajille oikeuksia, joita sillä itsellään ei ole. Tämä voi johtaa epäselvyyksiin ja riitoihin.
Lähdeaineiston tekijänoikeudet: Mistä tekoäly oppii?
Tekoälymallien kouluttaminen vaatii laajoja datamääriä, mikä tekee niistä monipuolisia ja tehokkaita työvälineitä. Koulutusdata voi sisältää erilaisia sisältöjä, kuten tekstejä, kuvia tai musiikkia, joista monet ovat tekijänoikeudella suojattuja. Mallien kehittäjien käytännöt datan keräämisessä ja lähteiden valinnassa vaihtelevat kuitenkin huomattavasti, mikä johtaa merkittäviin eroihin tekijänoikeuksien noudattamisen suhteen.
Joissakin tapauksissa tekoälymallit koulutetaan pääosin avoimesti lisensoiduilla tai julkiseen käyttöön tarkoitetuilla aineistoilla, jolloin tekijänoikeusriskit tekoälyn käyttämisestä ovat huomattavasti pienempiä. Markkinoilla on kuitenkin laajasti myös tekoälymalleja, joiden koulutusdata on koottu ilman lupaa. Aineistoa on kerätty tekijänoikeuksien suojaamilta alustoilta, kuten blogeista, verkkosivuilta tai sosiaalisen median palveluista. Tämä on johtanut useisiin oikeuskiistoihin, joissa sisältöjen tekijät, kuten kirjailijat ja taiteilijat, ovat vaatineet oikeuksiensa toteutumista ja korvausta teostensa luvattomasta käytöstä.
Tekoäly saattaa luoda sisältöä, joka muistuttaa liikaa olemassa olevaa teosta esimerkiksi kopioimalla tietyn vesileiman. Käyttäjä saattaa tietämättään hyödyntää sisältöä, joka rikkoo jonkun toisen tekijänoikeuksia. Tämä voi johtaa oikeudellisiin seuraamuksiin, kuten korvausvaatimuksiin tai mainehaittoihin.
Yksittäisten käyttäjien osalta tekijänoikeusloukkauksista ja niitä mahdollisesti seuraavista oikeustoimista aiheutuva riski on yleensä vähäinen. Tekijänoikeusvaatimukset kohdistuvat ensisijaisesti tekoälyjärjestelmien kehittäjiin, jotka vastaavat käytetyn koulutusdatan valinnasta ja sen lainmukaisuudesta. Tämä ei kuitenkaan poista käyttäjien vastuuta kokonaan, erityisesti silloin, kun tekoälyä hyödynnetään kaupallisissa tarkoituksissa. Tällaisissa tapauksissa käyttäjän on tärkeää tunnistaa tekoälyn käyttöön liittyvät riskit ja varmistaa, että toiminta pysyy lain ja eettisten periaatteiden puitteissa.
Tulevaisuus ja lainsäädännön kehitys
Tekoälyn ja tekijänoikeuksien suhde on nopeasti kehittyvä alue, johon liittyy vielä monia avoimia kysymyksiä. EU:n alueella on astunut voimaan tekoälysäädös, joka luo yhtenäiset säännöt tekoälyjärjestelmien tarjoamiselle, käyttöönotolle ja käytölle EU:n alueella. Asetuksen tavoitteena on varmistaa, että markkinoille tulevat tai käyttöön otettavat tekoälyjärjestelmät eivät vaaranna ihmisten turvallisuutta, terveyttä tai perusoikeuksia.
Tekoälyn tarjoamat mahdollisuudet ovat valtavat, mutta niiden mukana tulevat juridiset haasteet on syytä ottaa vakavasti. Tekoälyn ja tekijänoikeuksien maailmassa menestyvät parhaiten ne yritykset, jotka ymmärtävät sekä teknologian potentiaalin että siihen liittyvät juridiset riksit ja pystyvät hallitsemaan näitä tehokkaasti.
Seuraavassa tekoälyaiheisessa blogissa käsittelemme erilaisia keinoja, joilla tekoälyn käytöstä aiheutuvia riskejä voidaan minimoida.
Kuinka voimme auttaa?
Tekoäly ja tekijänoikeus -koulutuskokonaisuutemme on yksi suosituimmista koulutuksistamme. Koulutuksemme tarjoaa kattavan ymmärryksen siitä, miten tekijänoikeudet toimivat tekoälyn kontekstissa, ja auttaa yrityksiä ja luovia toimijoita hallitsemaan tekoälyyn liittyviä oikeudellisia riskejä.