Eri yritysmuodot mahdollistavat monenlaisen yritystoiminnan. Yritysmuodon valinta on yritystoimintaa aloitettaessa yksi ensimmäisistä, tärkeimmistä ja yrityksen toiminnan raameja eniten määrittävistä päätöksistä.
Yritysmuodon valintaa tehdessä on hyvä ensin tutustua muotoihin, joita Suomessa voi harjoittaa. Huomiota kannattaa kiinnittää ainakin perustajien lukumäärään ja perustajien välisiin suhteisiin, liiketoiminnan laajuuteen ja luonteeseen, yrittämisen tavoitteisiin myös pidemmällä aikavälillä, päätöksentekoon, rahoituksen ja alkupääoman tarpeeseen, riskeihin ja vastuisiin sekä verotukseen.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja (TMI)
Yksityinen elinkeinonharjoittaja, eli toiminimiyrittäjä, on yksinkertainen yritysmuoto, jossa luonnollinen henkilö harjoittaa liike- tai ammattitoimintaa. Ammatinharjoittajalla ei ole kiinteää toimipaikkaa, kun taas liikkeenharjoittajalla tällainen on. Yksityinen elinkeinonharjoittaja ei tarvitse minimipääomaa, joten toiminimiyrittäjyys on helppoa ja edullista aloittaa.
Kuitenkin toiminimiyrittäjyydessä on huomioitava, että yrittäjä ja yritys ovat juridisesti sama henkilö. Näin ollen elinkeinonharjoittaja vastaa henkilökohtaisella omaisuudellaan myös elinkeinotoiminnassa syntyneistä veloista ja muista velvoitteista. Yrittäjä on vastuussa liiketoimintansa riskeistä yksin. Myös saadut tulot verotetaan sekä ansio- että pääomatuloina.
Yksityinen elinkeinonharjoittaja on nimensä mukaisesti yksi luonnollinen henkilö, joka harjoittaa omaa elinkeinoaan. Jos liiketoiminta on tarkoitus aloittaa yhdessä liikekumppanin kanssa tai, jos liiketoimintaa on tarkoitus tulevaisuudessa laajentaa ja toiveena olisi ehkäpä joskus myydä yritys, ei toiminimiyrittäjyys ole tähän paras mahdollinen yritysmuoto.
Toiminimiyrittäjyydestä säännellään mm. elinkeinotoimintalaissa 565/2023, joten myös tähän kannattaa toiminimiyrittäjän tutustua.
Osakeyhtiö (OY ja OYJ)
Osakeyhtiö on suosituin ja eniten yrittäjyyttä edistänyt yritysmuoto Suomessa. Syy tähän on varmastikin pitkälti siinä, että osakeyhtiössä liiketoiminnan riskit voidaan jakaa osakkaiden kesken omistukseen nähden tasaisesti. Suomessa on sekä yksityisiä osakeyhtiöitä (oy) että julkisia osakeyhtiöitä (oyj). Julkisen osakeyhtiön osakkeilla voidaan käydä julkista kauppaa esimerkiksi pörssissä. Yksityisen osakeyhtiön osakekauppaa ei taas voi käydä pörssissä.
Osakeyhtiö on juridisesti osakkaastaan/osakkaistaan erillinen oikeushenkilö. Osakas ei näin ollen vastaa henkilökohtaisesti liiketoiminnassa syntyneistä yrityksen veloista tai muistakaan velvoitteista. Osakkaan vastuu rajoittuukin vain yhtiöön mahdollisesti sijoitettuun osakepääomaan. Yksityisellä osakeyhtiöllä ei enää nykyisin ole minimiosakepääomavaatimusta, joten yksityisen osakeyhtiön perustaminen voi olla toimialasta ja liiketoiminnasta riippuen hyvinkin edullista. Julkisen osakeyhtiön minimiosakepääoma puolestaan on 80 000 euroa.
Osakeyhtiössä voi olla yksi tai useampi osakas. Osakeyhtiötä on (juridisesti) helppoa kasvattaa. Osakeyhtiöön voi esimerkiksi tulla uusia osakkaita ja sen arvo ja toiminta voi kasvaa. Osakeyhtiö tai sen liiketoiminta tai liiketoiminnan osa voidaan myös myydä. Osakeyhtiön osakkaana (ja perustajana) voi olla luonnollinen henkilö ja/tai oikeushenkilö, eli esimerkiksi toinen yhtiö.
Osakeyhtiö maksaa tuloksestaan 20% yhteisöveroa. Osakkaiden yhtiöstä nostama palkka verotetaan ansiotuloina. Osinkoja ei osakeyhtiön ole pakko jakokelpoisistakaan varoista maksaa. Jos osinkoa maksetaan, verotetaan se kuitenkin tavallisesti pääomatulona.
Osakeyhtiölaki 624/2006 koskee koostaan riippumatta sekä julkisia että yksityisiä osakeyhtiöitä Suomessa. Osakeyhtiölaki on laadittu silmällä pitäen erityisesti suuria yhtiöitä, joten se ei aina ole ihanteellinen kaikkein pienimmille yrityksille. Valtaosa suomalaisista osakeyhtiöistä on pieniä tai keskisuuria yrityksiä, joiden kannattaakin tutustua osakeyhtiölakiin ja laatia juristin avulla osakassopimus vastaamaan oman yhtiönsä tarpeita.
Avoin yhtiö
Avoin yhtiö on henkilöyhtiö, jossa vähintään kaksi henkilöä harjoittaa yhdessä elinkeinotoimintaa. Avoimessa yhtiössä yhtiömiehet ovat tasavertaisessa asemassa toisiinsa sekä kolmansiin, esimerkiksi velkojiin, nähden. Avoimella yhtiöllä ei ole minimipääomavaatimusta. Yhtiömiehet määrittelevät yhtiösopimuksessa, kuinka paljon pääomaa he yritykseen sijoittavat.
Avointa yhtiötä ei siis voi perustaa yksin. Avoin yhtiö voi hankkia oikeuksia ja tehdä sitoumuksia, sillä avoin yhtiö on omistajistaan erillinen oikeushenkilö. Yhtiömiehet kuitenkin vastaavat yhtiön velvoitteista täysimääräisesti kuin omasta velastaan. Koska kaikki avoimen yhtiön yhtiömiehet vastaavat liiketoiminnasta ja sen riskeistä sekä velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan, tulee yhtiömiesten todella luottaa toisiinsa. Yhden yhtiömiehen tekemät virheet tulevat kaikkien vastuulle. Usein avoimet yhtiöt ovatkin perheyrityksiä. Avoimen yhtiön yhtiömiehilleen tuottama tulos verotetaan sekä ansio- että pääomatulona.
Avoimesta yhtiöstä ei käytetä lyhennettä Ay.
Avointa yhtiötä koskee henkilöyhtiölaki 389/1988.
Kommandiittiyhtiö (Ky)
Myös kommandiittiyhtiö on henkilöyhtiö, josta säädetään henkilöyhtiölaissa. Kommandiittiyhtiö on oikeudellisesti avoimen yhtiön kaltainen. Kommandiittiyhtiössä on kuitenkin tasavertaisten yhtiömiesten sijaan vähintään yksi vastuunalainen yhtiömies ja vähintään yksi äänetön yhtiömies.
Vastuunalainen yhtiömies edustaa yritystä kolmansille ja vastaa muutoinkin kommandiittiyhtiön liiketoiminnasta sekä liiketoiminnan riskeistä ja velvoitteista. Vastuunalainen yhtiömies vastaa kommandiittiyhtiön velvoitteista henkilökohtaisella omaisuudellaan.
Äänetön yhtiömies ei osallistu liiketoimintaan, ja hän vastaa kommandiittiyhtiön velvoitteista vain maksamansa pääomapanoksen verran. Äänetön yhtiömies saa osan kommandiittiyhtiön voitosta. Kommandiittiyhtiön tulos verotetaan sekä yhtiömiesten ansio- että pääomatulona.
Kommandiittiyhtiötä ei voi perustaa yksin. Kommandiittiyhtiö sopii tilanteeseen, jossa osa yhtiömiehistä haluaa aidosti harjoittaa liiketoimintaa ja olla mukana yhtiön operatiivisessa toiminnassa, kun taas osa yhtiömiehistä haluaa olla mukana vain sijoittamansa pääoman verran.
Osuuskunta (OSK)
Yritystoimintaa voi harjoittaa myös perustamalla osuuskunnan. Osuuskunta on jäsentensä omistama yhteisö, jonka tavoitteena ei kuitenkaan ole tuottaa omistajajäsenilleen voittoa. Osuuskunnan tavoitteena on voiton sijaan tuottaa jäsenilleen hyvinvointia sekä etuja.
Osuuskunta on omistajajäsenistään erillinen oikeushenkilö, ja omistajajäsenet vastaavatkin osuuskunnan velvoitteista vain sijoittamansa osuuspääoman verran. Osuuspääoma on osuuskunnan vapaasti määrittelemä, eikä osuuskunnalla ole minimipääomavaatimusta.
Osuuskunnat ovat Suomessa tyypillisesti osuuspankkeja ja -kauppoja, joiden omistajajäseniä on paljon. Vaikka omistajajäsenet ovatkin osuuskunnan päätösvallan käyttäjiä, ei yksittäisen jäsenen vaikutusvalta suuressa osuuskunnassa kovinkaan vahvaa yleensä ole. Osuuskuntavaalien kautta jäsenet voivat valita edustajat tekemään päätöksiä.
Tyypillisesti asiakkaana olevat jäsenet saavat bonuksia ostamistaan tuotteista tai palveluista. Bonuksia ei veroteta. Jos osuuskunta tekee voittoa, palautetaan ylijäämä jäsenten ostamien tuotteiden tai palveluiden suhteessa takaisin (ylijäämäpalautus) tai maksetaan jäsenille osuuspääomaan maksettavaa osuuskorkoa (ylijäämäkorko). Sekä ylijäämäpalautus että ylijäämäkorko ovat verotettavaa tuloa. Osuuskunta maksaa osakeyhtiön tavoin 20% yhteisöveroa tuloksestaan.
Osuuskunnasta säädetään osuuskuntalaissa 421/2014.
Kevytyrittäjyys
Kevytyrittäjä laskuttaa asiakkaitaan laskutuspalveluita tarjoavan yrityksen kautta (esim. ukko.fi). Kevytyrittäjä ei siis tarvitse omaa y-tunnusta.
Kevytyrittäjyys on helppo tapa aloittaa yritystoiminta ja selvittää olisiko itsestä tai omasta liikeideasta bisnekseksi. Lainsäädännössä ei kuitenkaan tunneta kevytyrittäjyyttä.
Eri yritysmuodot : mitä ottaa huomioon?
