Mitä työtaisteluoikeus tarkoittaa? Mitä eroa on perinteisellä, poliittisella ja tukilakolla? Mitä muutoksia hallitusohjelmassa esitetään lakko-oikeuteen?
Työtaisteluoikeus
Työtaisteluoikeus on perustuslaissa ja useissa kansainvälisissä sopimuksissa turvattu oikeus. Tämä perustuslain ja kansainvälisten sopimusten tarjoama suoja ei kuitenkaan tarkoita sitä, etteikö työtaisteluoikeuden käyttämistä voitaisi rajoittaa.
Mitä eroa on perinteisellä lakolla, poliittisella lakolla ja tukilakolla?
Perinteinen lakko on työtaistelutoimenpide, jonka tarkoituksena on saada aikaan kollektiivinen työ- tai virkaehtosopimus. Se on työntekijän viimeisimpiä keinoja osoittaa tyytymättömyyttään ja vaikuttaa esimerkiksi työehtosopimusneuvotteluihin. Työehtosopimuksen ollessa voimassa, ovat sen osapuolet sitoutuneet työrauhaan. Työrauhan aikana lakko on laiton. Näin ollen lakkoon meneminen edellyttää sitä, että työrauha on päättynyt. Tällainen tilanne syntyy, kun aiempi sopimus päättyy, eikä uutta ole vielä tehty.
Ammattiliitto tai neuvottelujärjestö kutsuu jäsenensä lakkoon, kun se tarvitsee tukea työehtoja neuvotellessaan. Lakon aikana työntekijät eivät tee töitä, eivätkä saa palkkaa. Ammattiliitto voi kuitenkin päättää lakkoavustuksen maksamisesta jäsenilleen. Lakkoon menevää työntekijää ei saa kohdella lakon vuoksi eri tavalla kuin muita työntekijöitä, mikä tarkoittaa sitä, ettei työntekijää voida esimerkiksi irtisanoa lakkoon osallistumisen vuoksi. Lakosta on ilmoitettava työnantajalle vähintään kaksi viikkoa ennen sen alkamista.
Poliittinen lakko on puolestaan työtaistelutoimenpide, jossa toivottu vaikuttaminen osoitetaan työmarkkinaosapuolen (eli esim. työnantajien) sijaan johonkin poliittiseen elimeen, kuten esimerkiksi Suomen hallitukseen. Poliittisen lakon ensisijaiset tavoitteet liittyvät siis työehtojen sijaan poliittisiin ja yhteiskunnallisiin päämääriin.Työrauhavelvollisuus ei koske poliittisia lakkoja. Tämä tarkoittaa sitä, että työntekijä voi osallistua poliittiseen lakkoon myös työrauhan aikana. Esimerkiksi Suomessa poliittisilla lakoilla on lähiaikoina pyritty vastustamaan hallituksen työelämää koskevia muutoksia ja leikkauksia sosiaaliturvaan.
Poliittiset lakot aiheuttavat erimielisyyksiä. Tämä johtuu siitä, että vaikka poliittisen työtaistelutoimenpiteen vaikuttamisen on tarkoitus kohdistua poliittiseen elimeen, kohdistuu sen tosiasiallinen painostusvaikutus kuitenkin ensisijaisesti työnantajaan. Poliittisella lakolla ei siis tavoitella muutosta työehtosopimuksen ehtoihin (kuten esimerkiksi palkkaukseen), vaan johonkin sellaiseen asiaan, josta asianomainen työnantaja- ja työntekijäjärjestö eivät voi keskenään sopia (kuten esimerkiksi työelämää koskeviin lakimuutoksiin).
Poliittiset lakot ovat tällä hetkellä Suomessa sallittuja. Tämä tarkoittaa sitä, ettei työnantaja voi (tiettyjä poikkeuksia lukuunottamatta) kieltää työtaisteluun osallistumista työajalla. Laki ei kuitenkaan myöskään velvoita työntekijää lakkoon. Näin ollen myös ammattiliiton jäsenet voivat niin halutessaan olla lakon aikana töissä.
Tukilakko eli myötätuntolakko on työtaistelutoimenpide, jossa työntekijät lakkoilevat osoittaakseen tukea sellaisen toisen toimialan tai työpaikan tukemiseksi, joka on jo lakossa tai kamppailee työehtojensa parantamiseksi. Tukilakko on laillinen silloin, kun siitä on ilmoitettu ennalta ja muut muotoseikat täyttyvät. Tukilakon tavoitteena ei ole parantaa lakkoilevien työntekijöiden omia työehtoja tai ratkaista heidän omia työsuhteeseensa liittyviä erimielisyyksiä, vaan tukea toista ryhmää heidän taistelussaan työnantajaa tai hallitusta vastaan.
Sekä poliittisten että tukilakkojen laillisuus ja hyväksyttävyys vaihtelevat maittain. Joissakin maissa ne ovat laillisia ja hyväksyttyjä työtaistelun muotoja, kun taas toisissa ne voivat olla kiellettyjä tai rajoitettuja.
Millaisia rajoituksia hallitusohjelmassa on kirjattu lakko-oikeuteen?
Nykyisen hallituksen hallitusohjelman mukaan:
”Hallitus valmistelee seuraavat työrauhaa parantavat esitykset niin, että ne annetaan eduskunnalle syysistuntokaudella 2023.
Pohjoismaisen käytännön mukaisesti poliittisen työtaisteluoikeuden käyttöä rajoitetaan enintään yhden vuorokauden mittaisiin mielenilmaisuihin.
Hallitus muuttaa lainsäädäntöä niin, että tukityötaistelut asetetaan suhteellisuusarvioinnin ja työriitalain mukaisen ilmoitusvelvollisuuden kohteeksi. Jatkossa laillisia tukityötaisteluita ovat ne, jotka ovat kohtuullisia suhteessa tavoitteisiin ja joiden vaikutukset kohdistuvat vain työriidan osapuoliin.
Laittomasta työtaistelusta tuomittavan hyvityssakon tasoa korotetaan ja sakon ylärajaksi säädetään 150 000 euroa ja alarajaksi 10 000 euroa. Työtuomioistuimen laittomaksi työtaisteluksi tuomitseman lakon jatkamisesta säädetään työntekijälle 200 euron seuraamusmaksu laittomaksi tuomittuun työtaisteluun osallistumisesta.”
Toisin sanoen hallituksen tavoitteena on rajoittaa juuri nyt käsillä olevia poliittisia lakkoja sekä tukilakkoja. Poliittinen lakko voisi hallitusohjelman mukaisesti toteutuessaan kestää korkeintaan yhden vuorokauden. Tukilakon tulisi olla ”kohtuullinen suhteessa tavoitteisiin” ja se voisi kohdistua ainoastaan työriidan osapuoliin. Jatkossa työntekijä voisi saada laittomaan lakkoon osallistumisesta 200 euron sakon ja ammattiliittojen hyvityssakkojen yläraja nostettaisiin 150 000 euroon.