Kilpailukieltoehto on työsopimukseen sisällytettävä määräys, joka rajoittaa työntekijän oikeutta siirtyä kilpailijan palvelukseen tai perustaa kilpaileva yritys työsuhteen päättymisen jälkeen. Sen tarkoituksena on suojata työnantajan liiketoimintaa, liikesalaisuuksia ja asiakassuhteita.
Vuoden 2022 lakimuutoksen myötä kilpailukieltoehtoihin liittyvä sääntely tiukentui, ja nyt työnantajan on korvattava työntekijälle kaikki työsuhteen jälkeiset kilpailukiellot, riippumatta niiden kestosta. Tämä on tehnyt kilpailukieltoehtojen käytöstä aiempaa kalliimpaa, joten työnantajien täytyy harkita ehtoihin sitoutumista entistä tarkemmin.
Milloin kilpailukieltoehto voidaan sisällyttää työsopimukseen?
Kilpailukieltoehto voidaan lisätä työsopimukseen vain, jos sille on erityisen painava syy. Tämä tarkoittaa, että työnantajan on pystyttävä perustelemaan, miksi työntekijän siirtyminen kilpailijalle voisi aiheuttaa haittaa yritykselle.
Kilpailukieltoehdon hyväksyttäviä perusteita voi olla esimerkiksi:
- Liikesalaisuuksien suojaaminen – työntekijällä on pääsy arkaluontoisiin tietoihin, jotka voisivat hyödyttää kilpailijoita.
- Asiakassuhteiden turvaaminen – työntekijä hallinnoi tärkeitä asiakkuuksia ja voisi viedä asiakkaita mukanaan kilpailijalle.
- Kilpailuedun säilyttäminen – työntekijän erityisosaaminen on keskeistä yrityksen kilpailukyvyn kannalta.
Kilpailukieltoehtoa ei voi käyttää varmuuden vuoksi. Työntekijälle ei voida asettaa rajoituksia ilman liiketoiminnallisesti perusteltua syytä.
Mitä kilpailukieltoehdon on sisällettävä?
Kilpailukieltoehto tulee laatia huolellisesti ja sen on oltava selkeästi määritelty. Ehdon on sisällettävä:
1 Rajoituksen kesto
- Kilpailukielto voi olla pääsääntöisesti voimassa enintään 12 kuukautta työsuhteen päättymisen jälkeen.
- Jos kielto on yli 6 kuukautta, työnantajan on maksettava työntekijälle suurempi korvaus.
2 Korvauksen määrä
- Enintään 6 kuukauden kielto: työntekijälle on maksettava vähintään 40 % tämän tavanomaisesta palkasta.
- Yli 6 kuukauden kielto (enintään 12 kk): työntekijälle on maksettava vähintään 60 % palkasta.
- Korvaus maksetaan samassa tahdissa kuin palkka työsuhteen aikana, ellei toisin sovita.
3 Rajoituksen sisältö ja laajuus
- Määriteltävä selkeästi millä toimialalla, maantieteellisellä alueella tai yrityksissä kilpailukielto on voimassa.
- Ei saa olla laajempi kuin mitä yrityksen liiketoiminnan suojaaminen vaatii.
4 Mahdollisuus irtisanoa kilpailukieltoehto
- Työnantaja voi irtisanoa kilpailukieltoehdon työsuhteen aikana, jolloin se ei sido työntekijää työsuhteen päättymisen jälkeen.
- Irtisanomisaika on vähintään kolmasosa kilpailukiellon kestosta, kuitenkin vähintään kaksi kuukautta.
- Työnantaja ei voi irtisanoa ehtoa enää sen jälkeen, kun työntekijä on irtisanoutunut.
Lisäksi työnantajan tarvitse maksaa korvausta, jos työsuhde on päättynyt työnantajasta johtuvasta syystä, kuten taloudellisin tai tuotannollisin perustein. Tällöin kilpailukieltosopimus tai -ehto ei sido työntekijää.
Mitä työnantajan kannattaa huomioida ennen kilpailukieltoehdon käyttämistä?
Kilpailukieltoehto on nyt aiempaa kalliimpi työkalu. Koska työnantajan on maksettava siitä aina korvaus, sitä kannattaa käyttää harkiten.
Syitä kilpailukieltoehdon sisällyttämiselle:
- Työntekijän siirtyminen kilpailijalle aiheuttaisi merkittävää haittaa yritykselle.
- Salassapitosopimus ei yksinään riitä suojaamaan yrityksen etuja.
- Työnantaja on valmis maksamaan korvauksen: 40–60 % työntekijän palkasta.
- Kilpailukiellon kesto ja laajuus on rajattu järkevästi liiketoiminnan tarpeiden mukaan.