Sosiaalinen media on nykyaikana tiivis osa arkeamme, ja toisinaan työ- ja vapaa-ajan sisällöt sekoittuvat herkästi keskenään. Moni työntekijä on aktiivinen eri sosiaalisen median alustoilla, esiintyen samanaikaisesti yksityishenkilönä ja työnantajan edustajana. Yksityishenkilönä tehdyt voimakkaat kannanotot saattavat herättää työnantajan mielessä kysymyksen siitä, missä kulkee raja työntekijän sananvapauden ja työnantajan maineen suojelemisen välillä? Voiko työntekijää rangaista siitä, mitä hän julkaisee vapaa-ajallaan henkilökohtaisilla tileillään?
Sananvapaus vs. lojaliteettivelvoite
Työntekijälle kuuluu sananvapaus, eli oikeus levittää ja vastaanottaa tietoja, mielipiteitä ja viestejä kenenkään ennalta estämättä, siinä missä muillekin kansalaisille. Työntekijän sananvapaudesta huolimatta, on tällä työsuhteessa myös lojaliteettivelvoite työnantajaansa kohtaan. Tämä tarkoittaa velvollisuutta toimia työnantajaa kohtaan lojaalisti ja pidättäytyä vahingoittamasta tämän etua. Lojaliteettivelvoite ulottaa vaikutuksensa myös vapaa-ajalle, rajoittamatta kuitenkaan sananvapautta mielivaltaisesti. Lojaliteettivelvollisuuden mukaisesti työntekijän on vältettävä toiminnassaan kaikkea, mikä on ristiriidassa hänen asemassaan olevalta työntekijältä kohtuuden mukaan vaadittavan menettelyn kanssa. Tämä tarkoittaa, että ristiriitaisessa tilanteessa oikeudellista tasapainottelua käydään sananvapauden ja lojaliteettivelvollisuuden välillä.
Milloin somepäivitys voi johtaa seuraamuksiin?
Työntekijän somen käyttö voi johtaa huomautukseen, varoitukseen tai jopa irtisanomiseen mm. Tilanteissa, joissa julkaisu loukkaa työnantajaa tai sen asiakkaita tai työntekijä paljastaa luottamuksellista tietoa. Tämän poissulkematta, on työntekijällä kuitenkin oikeus esittää kritiikkiä sekä työnantajan näkemyksestä poikkeavia kannanottoja ilman pelkoa työnantajan puuttumisesta. Arviointi sallitun ja kielletyn välillä suoritetaan tapauskohtaisesti, huomioiden toiminnan sävy sekä kyseisen työntekijän asema yrityksessä.
Lopuksi
Työntekijän oikeus ilmaista mielipiteitään on perusoikeus, jota työsuhteen mukanaan tuomat vastuut rajoittavat. Kuten monesti, voidaan ristiriitatilanteita pyrkiä välttämään ennaltaehkäisevällä toiminnalla. Organisaatiossa onkin hyvä olla linjaukset siitä, miten työntekijöiden odotetaan esiintyvän somessa (ns. Työnantajan some-etiketti). Näin mahdollisia lojaliteettivelvoitteen ja sananvapauden välisiä rajanvetoja voidaan selkeyttää kummallekin osapuolelle jo ennen, kuin somekäyttäytymisestä nousee suurempia ristiriitoja.
Mikäli yrityksesi kaipaa apua sananvapauden ja lojaliteettivelvollisuuden väliseen rajanvetoon ja some-etiketin luontiin, ole rohkeasti yhteydessä juristeihimme.